Kunnollisten pyöräteiden rakentaminen molemmin puolin Sturenkatua ja Mäkelänkatua poistaisi polkupyöräilyn esteet sekä Vallilan sisällä että läpi pyöräiltäessä. Näitä täydentäisi vielä Elimäenkadun pyörätie.
Elimäenkadun pohjoispäähän on suunniteltu rakennettavaksi pyörätie, joka jatkuisi Teollisuuskadun yli Alppiharjun läpi aina Töölönlahdelle saakka. Tämä reitti tarjoaisi viihtyisän pyöräilyreitin, mutta kuinka ohittaa tai ylittää Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin jäävä varikkoalue? Ehkä pyörätien toteuttamiseen tarjoutuu piankin mahdollisuus, jos VR siirtyy alueelta pois.
Elimäenkadun pyörätien yhdistäminen Teollisuuskadun pyörätiehen ei palvele tehokkaasti Sturenkadun pyörätietä länteen jatkavia. On turhauttavaa laskeutua monttuun ja nousta sitten jyrkkä ylämäki, kun vieressä kulkee loivempi reitti. Pyörätie tulisikin rakentaa koko Elimäenkadun pituudelta. Ratkaisulle ei ole mitään teknisiä esteitä ja se voidaan toteuttaa joko perinteisesti leventämällä jalkakäytävää tai ajoradalta erotettavana pyöräkaistana.
Mäkelänkadun pohjoispäästä Käpylästä tulee pyörätie Kumpulan ja Itä-Pasilan ohi vilkkaasti liikennöidyn kadun molemmin puolin. Pyörätie loppuu kuitenkin kuin seinään Vallilan kohdalla. Juuri tällaiset epäjatkuvuudet pyörätieverkossa kantakaupunkia lähestyttäessä häiritsevät polkupyöräilyn yleistymistä työmatkaliikenteessä.
Vallilan läpi ei mene vielä yhtään kunnollista pyörätietä. Syksyllä 1997 valmistuu vihdoin Sturenkadun pyörätie, mutta se jää toispuoleiseksi torsoksi. Mäkelänkadun pyörätie on välttämätön etenkin paikallisten pyöräilyolojen kohentamiseksi, mutta myös läpikulkeville työmakalaisille.
Erittäin raskaasti liikennöidyllä Mäkelänkadulla parhaiten pyöräilyä edistävä ratkaisu on pyörätien erottaminen nykyisestä jalkakäytävästä. Mäkelänkadulla bussikaista toimii Vallilan kohdalla iltaisin ja öisin autojen pysäköintipaikkana. Sillon kadulla on mukava pyöräillä. Päivisin pyöräily nykyisellä bussikaistalla on kuitenkin erittäin turvattoman tuntuista, koska pitkät nivelbussit ajavat lujaa ja läheltä rohkeiden työmatkapyöräilijöiden ohi.
Mäkelänkadulla on lukuisia liikennevaloja Vallilan kohdalla. Liikennevalot tuntuvat herättävän stressiä autoilijoissa, jotka eivät sitten enää viitsi varoa valottomia risteyksiä. Harva uskaltaa astua Mäkelänkadulla suojatielle autojen kiihdyttäessä kohti seuraavia punaisia liikennevaloja. Mäkelänkadulla saa toki ajaa reippaammin kuin kantakaupungissa yleensä, mutta ei yli 50 km/h!
Holtittomat hetkelliset ylinopeudet ovat suoraa seurausta kolmesta rinnakkaisesta kaistasta, jotka on mitoitettu raskaille yhdistelmäajoneuvoille ja nivelbusseille. Ajorataa kaventamalla voidaan jalkakäytävää leventää ja rakentaa yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin Mäkelänkatua.
Sturenkadun pyörätien ei ole kaksipuolinen kuin Hämeentien ja Mäkelänkadun välisellä osuudella. Istutuksineen ja autoille rakennettuine pysäköintitaskuineen ratkaisu vaikuttaa erittäin hyvältä.
Mäkelänkadun jälkeen lounaaseen pyöräiltäessä entiselle jalkakäytävälle ilmestyi aluksi vain pyöräilyn salliva liikennemerkki. Tälläiset epäselvät jalkakäytävällä pyöräilyn sallivat toimet ovat omalta osaltaan edistäneet aikuisten pyöräilijöiden siirtymistä jalkakäytäville. Leveät jalkakäytävät mielletään yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi.
Uusi Sturenkadun pyörätie on merkitty vain toiselle puolelle katua. Toispuolista pyörätieratkaisua on jo sinällänsä vältettävä kaupunkiympäristössä, koska se ei tue oikeanpuoleista liikennettä, mutta Vallilassa pyörätie on vielä huonommalla puolella katua. Kaikki Vallilan koulut, oppilaitokset sekä suurin osa työpaikoista sijaisevat Sturenkadun pohjoispuolella.
Uusi kaksisuuntainen pyörätie ohittaa tai melkeinpä alittaa liikerakennuksen taksiaseman kohdalla. Toinen erittäin ahdas paikka seuraa heti perään linja-autopysäkin kohdalla. Nämä ahtaat ratkaisut olisivat hyväksyttävissä, jos pyörätie rakennettaisiin myös toiselle puolelle katua.