Annankadun kaltaisilla ajoradoilla toivoisi pyöräilijän tuntevan olonsa kotoisaksi. Valitettavasti katua ei voi pitää erityisen rauhallisena tai autoilijoita hyvätapaisina. Kuitenkin Annankadulla tulisi olla luontevaa pyöräillä lainkaan muuttamatta nykyisiä katujärjestelyjä. Ehkä polkupyöräpoliisit osaisivat arvovallallaan opastaa sekä autoilijoita että pyöräilijöitä huomioimaan toisensa tasa-arvoisina ajoradan kulkijoina.
Annankadun päissä pyöräilijöiden jatkoreittimahdollisuudet ovat valitettavasti niukat. Kampin päässä on parannusta odotettavissa massiivisen uudisrakentamisen päätyttyä, mutta Laivurinrinteen pyörätieratkaisuja tulisi kiirehtiä. Pyöräilijät eivät vielä löydä Annankadulle, vaikka siellä on useampikin polkupyöräkauppa.
Fredrikinkatua ei selvästikään ole tarkoitettu pyöräilijöille. Tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta, koska esimerkiksi Kampin terminaalialueen liikennesuunnitelmissa pyöräilijöiden uusi mutta samalla ainoa reitti Töölöön kulkee Annankadulla.
Fredrikinkatu alkaa Laivurinkadun ja -rinteen risteyksestä, jonne on rakennettu massiivinen raitiovaunupysäkki, joka samalla kaventaa ajoradan pelkäksi raitiotieksi. Katu on koko pituudeltaan autoille yksisuuntainen, mutta Bulevardilta tulee 3T ratikka vastaan. Periaatteessa tällä katuosuudella polkupyöräily onnistuisi molempiin suuntiin, tosin mahdollisimman epämukavasti raitiovaunukiskojen välissä.
Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ei onnistu puuttumatta nykyiseen raitiotieverkkoon sekä kadunvarsipysäköintiin. Rakennuskustannuksetkaan eivät jäisi pieniksi, mutta onneksi Fredrikinkadun alkupään uudistuksilla ei ole kiire. Niitä tarvitaan vasta jos polkupyöräilymäärät todella moninkertaistuvat perusteellisesti toteutetun pyörätieverkon seurauksena.
Malminrinne ruokkii Albertinkadulle Runeberginkatua Kampin läpi ajaneita autoja, mutta toivottavasti tulevaisuudessa myös pyöräilijöitä. Melkoista rohkeutta Albertinkadulla kuitenkin pyöräilijältä vaaditaan sillä Ruoholahdenkatu tuo melkoisen joukon espoolaisautoilijoita Helsinkiin. Virallisissa liikennesuunnitelmissa Albertinkatu on ja pysyy yksityisautoilijoiden hallussa.
Uudenmaankadun valoristeyksen jälkeen Albertinkatu vähitellen rauhoittuu. Pyöräily autovirran mukana on jokseenkin epämukavaa, koska autoille luonteva nopeus on vähintään kadulla sallittu 40 km/h siinä kun aniharva pyöräilijöistä yltää edes 25 km/h hetkellisen nopeuteen. Kaksisuuntainen kapea pyörätie jalkakäytävän yhteyteen mahtuisi, muttei ole toivottava ratkaisu.
Kantakaupungissa tulee suosia pyöräkaistoja. Uudenmaan- ja Sepänkadun välisellä Albertinkadun osuudella riittäisi, että pyöräily kiellettyyn ajosuuntaan olisi sallittua. Ajoradan reunoille ei mahtuisikaan toteuttamaan pyöräkaistoja molemmin puolin katua pysäköintipaikoista luopumatta. Jos pyöräkaistat sijaitsisivat vierekkäin keskellä katua, ei kadunvarren autopaikoista tarvitsisi luopua, mutta lopputulos olisi erittäin vieras suomalaiselle kevyenliikenteen väylärakentamiselle.
|
|
|
|
|
Yksisuuntaisena toteutettu pyöräkaista muuta ajoneuvoliikennettä vastaan on edullinen toteuttaa ja sille on riittävästi tilaa autojen pysäköintijärjestelyihin puuttumatta.
Aluksi toteutustapana riittäisi katuratamaalauksien uusiminen, mutta jatkossa yksisuuntaisten risteävien katujen risteyksissä voitaisiin jalkakäytävää leventää suojateiden kohdalta.
